Pahantapaisten SenioriKansalaisten sääntömääräinen kesäretki
suunnattiin Päijät-Hämeen halki Keski-Suomeen. Matkakohde oli valittu jo maaliskuussa
koiranäyttelykalenterin mukaan, jotta ååkaamiselle olisi hyväksyttävä
tekosyy.
Koska PSK:n logistiikkapalvelut on olosuhteiden pakosta ulkoistettu,
mukaan otettiin Harjoittelija (H), jolla on vielä ihan liian hyvät
tavat ja ikää tuskin nimeksi. Harjoittelijan tehtävänä oli
ruokapalkalla ajaa ajoneuvoa (Citroën CV3, tuttavallisesti Pallero),
pystyttää rantateltta ja ottaa valokuvia. Ynnä roudata tavaroita kuten
sitä rantatelttaa (Lidl, 10 euroa) sekä retkijakkaraa, jolla kukaan ei
istunut, teetä sisältäviä termoskannuja, joita kukaan ei tyhjentänyt,
kahvitermaria, joka tyhjeni, eväsleipiä (Sinuhe-leipomon Neppareita,
välissä graavilohta, Stockan herkun grilliporsasta ja åålantilaista
Kastelholmaa), jotka loppuivat vasta Juniorimman Seniorin (JS) kotona
15 tuntia myöhemmin.
Hieman jälkeen aamukuuden Seniorimpi Seniori (SS) asettui Palleron
takapenkille koirinensa (näyttelyrekku eli matkan Tekosyy plus äitinsä
eli Hupilainen) tehtävänään muistella, mitä kaikkea oli unohtunut ottaa
mukaan. Pahimmaksi mokaksi pöytäkirjaan merkittiin maaliskuussa
suunniteltujen hikinauhojen jääminen kotiin. SS korjasi puutteen valmistamalla tyylikkään hilkan vihreästä koirankakkapussista.
Pelkääjän paikalla JS tarjoili H:lle kahvia ja eväsleipiä sekä poikkesi
SS:n printtaamista ajo-ohjeista ja osoitteli suvi-Suomen maisemallisia
tyylikkyyksiä kuten vesistöjä ja honkia. Ynnä asetteli selkäruotoaan
nuljahtelemattomiin asentoihin, jotta kykenisi myöhemmin aamulla
ohjaamaan Tekosyytä tulokselliseen mäyräkoiraimitaatioon.
Tuloksellisuuden eli mahdollisen sertifikaatin saannin palkkioksi SS
merkkautti pöytäkirjaan lupauksen tuhota H:n dieetti ja pistouvata
kaikille rasvaiset porsaankyljykset.
Täysin suunnitellussa aikataulussa Pallero lipui avonaisin ikkunoin keltaisiin
huomioliiveihin sonnustautuneiden keski-ikäisten ja sitä vanhempien
miesten kunniakujaa ("nättejä miehejä", ihasteli JS mutta vaiennettiin)
showpaikan parkkiin. Varttia myöhemmin H oli pystyttänyt leirin ja
asettunut rantatelttaan a) vetelehtimään ja b) lällyttämään Hupilaista.
Kaksi tuntia myöhemmin koirat olivat H:n tapoja heikentävällä
myötävaikutuksella tajunneet, että retkellä ei kotikuri päde eli
haukkuivat kerran, haukkasivat H:n tarjoamana SS:n eväspiirakoita ja
norkoilivat naapurikoiran karkkipussilla.
Tekosyy
kävi heittämässä keikan kehässä, palkittiin sertifikaatilla ja
rangaistiin rotunsa parhaana, mikä merkitsi viiden tunnin pidennystä
retkeen ja niitä rasvaisia possuja. Ne päätettiin käydä nauttimassa
näyttelyä sponsoroineen paikallisen ravintolan terassilla noutopöydästä
noukittuna ja kermasinappikastikkeella maustettuina. Kylmä kalja kävi PSK:n täysjäsenien mielessä useampaankin
kertaan, mutta solidaarisuudesta kuski-H:ta kohtaan tyydyttiin
useampaan lasilliseen maistuvaista jäävettä.
Terassiparasollien alta poistuttiin useampia tunteja myöhemmin eksymään
paikkakunnan kaduille, mistä viimein päädyttiin takaisin
näyttelypaikalle. SS ja H jäivät likeisen jäähallin viileyteen
lällyttämään Hupilaista ja keskustelemaan mm. suolistokaasuista, kun
taas JS lähti Tekosyyn kanssa sijoittumaan mäyräkoirien ryhmäkehään.
Paluumatka oli aamun ååkausta hiljaisempi, koskapa kaikki
tuuletusventtiilit suhisivat täysillä ja H kielsi JS:ia laulamasta.
Tähtiniemen sillan kupeesta hankittiin seurueelle tötteröt ( 2 x
mansikkia, 1 x vanhanaikaista vaniljaa), mikä kruunasi menestyksellisen
suviturneen erittäin tyylikkäästi.
"Most satisfactory", sanoisi Nero Wolfe.
maanantai, 11. kesäkuu 2007
Kommentit