Yökukkujasta tulee väkisinkin aamuihminen. Jo puoli kahdeksan aikaan
olen jalkeilla, kun ikkunoideni alla tehdään perustuksia ties mihin
asuinalueeni kaavan tiivistämishankkeeseen. Nuku nyt siinä sitten,
vaikka pitkät aamu-unet ovat joutilaan luokan elämän suola.
Mitään en inhoa niin kuin sitä, että äänimerkki tuuttaa varoitusta ja
sitten paukkuu niin, että ikkunat helisevät ja soffa pomppaa sentin
ilmaan.
Puolilta päivin pitävät lounastaukoa. Ei kolise
eikä pauku. Mutta silloin aloittaa toinen inhokkini: tämä
paikallistamaton naapuri, jolla on ikuisuusprojektina kylppärinsä
remontointi. Pora laulaa ainakin siihen asti, kunnes raksamiehet
tulevat takaisin paukuttelemaan. Ja sitten taas heti kohta kun
raksamiesten virka-aika päättyy.
Onneksi kauhukvartetti ei
kuulu paukunpelkoisiin koiriin. Sen sijaan ne toimivat metelissä
kuulokoirina, ja ilmoittavat, milloin takin taskuun jäänyt kännykkä
soittelee.
keskiviikko, 4. huhtikuu 2007
Kommentit