Kotona olemisen vapaus tarkoittaa myös sitä, että joutuu elämään virallisena työaikana ilmenevien häiriöiden keskellä.

Ikkunani alle on ilmaantunut urakoitsija, joka rakentaa kalliolle, kukkulalle. Kunhan on ensin räjäyttänyt kallion taivaan tuuliin.

Ensin kuuluu useampi tuut-tuut.

Ja sitten jysähtää.

Jokunen päivä ennen paukuttelun alkamista räjähdyskonsultit kävivät tarkistamassa asunnoista halkeamia ja tarjoilivat kumitassuja herkkien atk-laitteiden alle. Niinpä minullakin on kuminkappaleita tietokoneen ja tallentavien digiboksien alla.

Sen verran tuhtia on kuitenkin jyrinä ja tärinä, että pidän vekottimet kiinni osapuilleen viiteen iltapäivällä. Paukkumiesten lounasaikaan voi ehkä ottaa hetkeksi riskin.

Puhelimessa kommunikointi on rakentajien työaikana jokseenkin onnetonta. Jos eivät paukuttele, niin kauhakuormaajat mölyävät kivenmurikoita keräillessään tai jokin helvetinkone poraa reikiä uusia jysähdyksiä varten.

Muutaman viikon kuluttua parvekkeeni joutuu hupun alle, kun rakennuställingeillä korjaillaan yli 40 vuotta vanhan talon rapautumia. Mahtavatkohan tehdä turhaa duunia – johan tässä tärinässä rappingit rapisevat uudestaan.

Ja vuodenvaihteen jälkeen alkaa sitten putkiremontti. Evakkoon lienee syytä lähteä kunhan tietäisi minne.