Menneeseen maailmaan kuuluvat moninaiset yritysnimet ja niiden
kaatuessa, fuusioituessa tai muuten kuollessa myös menneet maut – enkä
tarkoita, että joihinkin asioihin olisi mennyt maku. No, joihinkin on:
vanhanaikainen voi leivän päällä on vuosikymmenien Floran syönnin
jälkeen yäk.
Minun gourmet-kovalevyni on formatoitu 1950-luvulla ja pysynyt sangen
simppelinä ever since. En ole turruttanut makunystyröitäni kaiken
maailman muotimausteilla eli minulle ei kelpaa sen enempää pitsa, taco
kuin kebabkaan. Toki makunystyräni ovat vanhentuneet ja laiskistuneet,
mutta silti yllätin itseni pari päivää sitten kaipaamasta Karjakunnan
maksamakkaraa kolmen vuosikymmenen takaa. Minne lie senkin herkun
resepti joutunut, kun Karjakunnasta tuli OK-liha, joka joutui myöhemmin
ties minkä firman vartaaseen.
Perinteistä Suomi-makkaraa saa
vielä, ja Pommac on edelleen se sama juoma kuin lapsuudessanikin.
Valion lanseeraama vanhanaikainen vaniljajäätelö ei aivan onnistu
tavoittamaan mennyttä maailmaani, josta häivähdyksen saan vain
Helsingin Jäätelötehtaan vaniljapuikolla.
Hmmm, täytyypi
yllyttää Jälkikasvu pikaisesti suviperinteiseen Särkänniemi-reissuun ja
lisätä siihen keikka Tampereen Kauppahalliin. Siellä lapsuuteni maut
ovat – jos ovat.
lauantai, 23. kesäkuu 2007
Kommentit