Jenkkiläinen ystävättäreni käyttää sanaa yackitoodle kaikesta mahdollisesta epämiellyttävästä töhkästä, josta selkeämmät ilmaisut kuten pa*ka eivät anna oikeaa kuvaa.

Kyseistä yackitoodlea löytyi keittiön tiskialtaista, poistosiivilän tuolta puolen, vaan eipä mennä asioiden edelle.

Varustautuneena ruuvimeisselillä, pulloharjalla, ruokasoodalla ja etikalla sekä kattilallisella kiehuvaa vettä kävin määrätietoiseen täsmäiskuun. Ruuvimeisseliä tarvittiin irroittamaan tiskialtaiden siivilät – ja asentamaan ne ähinällä paikalleen operaation jälkeen. Pulloharjalla irroittelin kaiken sen mikä putkista irtoaa.

Kemiallisen sodankäynnin bioaseina sirottelin puoli kupillista ruokasoodaa tiskialtaan putkinieluun. Puoli kupillista etikkaa perään, ja reaktio oli kuplivaa sihinää. Ei vappusimaa vaan viimeistä hengenvetoaan hinkuvaa yackitoodlea.

Annoin kuplia aikansa ja kaadoin sitten pari litraa kiehuvaa vettä perään. Hanasta lisäksi kuumaa vettä ja vielä varmuuden vuoksi pulloharjalla hinkkausta. Siivilöiden putken vastaiset pinnat puhtaiksi karhunkielellä ja valmista tuli. Sama operaatio myös toiselle altaalle.

Kyllä kiitos, putket vetävät paremmin ja gurglaavat iloisesti. Tuoksu on toistaiseksi etikkainen, mutta parempi sekin kuin silloin tällöin nenään lehahtava käsittämätön hajahdus, kun joku naapureista valuttaa vettä altaisiinsa.

Suosittelen täsmäiskua aterioiden puoliväliin osuvaan ajankohtaan. Sen verran vastenmielistä jätöstä pulloharjaan tarttuu. Koska kaikki mahdollinen ei takerru harjaan vaan putkeen tulee tökänneeksi myös kyntensä, perusteellinen kotimanikyyri ja hyvänhajuiset käsivoiteet kuuluvat operaation jälkihoitoon.