Toissayö meni valvomiseksi. Jossakin kahdeksankerroksisen talon uumenissa jyskytti jokin makkiina, jonka bassojumputus kuului erityisen hyvin koomaan vajonneessa taloyhteisössä. Epäilen, että jossakin huoneistossa kuivatettiin kylpyhuoneen kosteutta tai jotain. Taloyhtiön hallitus tutkii.

Siinä valvoessa muistui mieleen tositarina merikapteenista, joka oli saanut komennettavakseen ihan uuden aluksen Turun ja Tukholman välisessä liikenteessä. Kuukauden kuluttua varustamo alkoi saada kapteenilta valituksia milloin mistäkin. Kaikki oli pielessä alimmasta matruusista ja messin sapuskoista lähtien.

Varustamo lähetti miehen asiaa tutkimaan. Tekivät laivalla perusteellisen kiertokäynnin, mutta varustamon edustaja ei havainnut mitään vikaa missään. Ottivat sitten kuppia kapteenin kajuutassa jutellen asiasta ja asian vierestä. Varustamon virkamies havaitsi yläpäpuoleltaan tuskin korvin kuultavaa kilinää.

Ei sanonut mitään, mutta seuraavana aamuna, kun kapteeni oli komentosillalla, kajuutassa käväisi virkamiehen keralla laivan monitoimiosaaja ja irroitti hieman kattopanelia. Eipä aikaakaan, kun lattialle putosi pieni irrallinen ruuvi, jonka virkamies pani taskuunsa. Paneli kiinni ja satamaan saavuttua virkamies poistui reissusta ja kestityksestä kiitellen.

Kapteenin valituksia ei varustamoon sen jälkeen enää tullut. Eikä hänelle tiettävästi koskaan kerrottu, minkä pienen häiriönlähteen poisto hävitti kaikki tyytymättömyyden aiheet.