Harhauduin erilaisten verkkolehtien keskustelusivuille kurkkaamaan, miten kansa raivoaa Tanssii tähtien kanssa -kisasta. Perusajatus näyttäisi olevan, että kansa on vihainen, kun kansa äänestää Kanki-Kaikkosta ja paremmat tanssijat putoavat.

No voi tokkiisa. Kun olen seurannut myös Ruotsin vastaavaa viihdykettä, niin olen lähinnä huvittunut ruotsalaisten ja suomalaisten kansanluonteiden samankaltaisuudesta. Ruotsissa on edellisinä sesonkeina ollut samanlaisia kankikaikkosia. On äänestetty jatkoon, vaikka svensson-kanget ovat monella mutkalla julkisuudessa suorastaan rukoilleet, että heidät päästettäisiin piinasta ja äänestettäisiin ulos.

Eroavuutta on siinä, että Ruotsin ohjelman kankikaikkoset ovat olleet kansan rakastamia viihdeartisteja. Suomessa pellet löytyvät tunnetusti eduskunnasta.

Kansan aikaansaamaa ohjelmansisäistä vitsiä on Ruotsissa jatkunut aina tiettyyn rajaan asti. Finaaliin asti pellet eivät ole päässeet, vaan kisa on ratkennut todella kahden parhaimmin tanssivan parin välillä. Tämänvuotisesta Ruotsin kisasta vitsi äänestettiin ulos jo alkumetreillä.

Kanki-Kaikkoset siis kuuluvat pelin henkeen. Porukassa pitää olla yksi pelle, jotta kansa voisi kuittailla tuomareille näiden antamista huonoista pisteistä. Parketilta pois joutuvat ne, joiden yleiseen habitukseen liittyy jotakin kielteistä. Laarihaara putosi arroganssinsa vuoksi, Vappupimeä siksi, että nuoruuden showtanssit koettiin kisamielessä huijaukseksi.

Mikä tahansa piirre voi pudottaa. Nicke saattaa joutua lähtemään, jos "kansa" ei halua kannattaa hurria. Maria saattaa joutua katsomoon, jos hänen viakseen luetaan se, että äiti teki uraansa mieluummin ulkomailla kuin Suomessa. Joonas ei saa kehittyä liikaa, jottei lapsuuden balettitunneista tule sanomista. Tuulin urheilumenestyskin voi kääntyä rasitteeksi.

Ja Kanki-Kaikkonenkin putoaa sitten, kun kansa ymmärtää tehneensä puolustamastaan altavastaajasta suosikin ja tanssin taitajista altavastaajia.