Koska teollistuneen maailman ihmisistä suurin osa on liian läskejä,
telkkarin ruokaohjelmat pitäisi kaikki kieltää. Tai sitten digiboksin
kortteihin pitäisi pakosti tallentaa painoindeksi, ja jos se ei ole
kohdallaan, ruutu menisi ruokaohjelmien kohdalla pimeäksi.
Jees, tulin ylensyöneeksi. Vikapää oli tällä kertaa BBC Primen Masterchef Goes Large
– pirullinen ohjelma, jossa kilpaillaan safkan kokkaamisessa
amatöörivoimin mutta kolmen tähden gourmet-tasolla. Reserviläisellä kun
oli päivän struktuurissa tänään hervotonta telkkarin ylikulutusta
kaikenlaisten kovalevytallenteiden poiskatsomiseksi. Kokkikilpailijat
osuivat tallenteiden väliseen taukoon, jolloin muistin, että oma
päivällinen on vielä syömättä.
Tv-katsojan älykortti voisi tietysti palvella muutenkin. Siihen voisi rekisteröidä
inhoamansa esiintyjät (ks. edellinen postaus), ja vekotin vaihtaisi
automaattisesti kanavaa, jos ällöt riehuvat telkkarissa. Voisi olla
sellainenkin toiminto, että jos kymmeniltä nähtävissä olevilta
kanavilta ei kerta kaikkiaan tulisi mitään, kortti hälyttäisi jonkin
überboring-avustusmestan, josta syötettäisiin ruutuun kortinhaltijan ehdoton
lempileffa, konsertti, Kössi Kenguru tai jokin muu mieltä ylentävä programmi.
Mutta jos läskiintymistä ruokaohjelmien takia ei välitetä ehkäistä,
niin tehdään tämä laiskistaminenkin sitten kunnolla. Kaltaisiani
mukavuudenhaluisia reserviläisiä varten voitaisiin kehittää
telkkareita, jotka tottelisivat puhuttua valintakäskyä tai lukisivat
ajatuksia. Neljän koiran alta kun yrittää kaukosäätimeen ylettyä,
pikkuliikusta syntyy koiranmielessä käsitys ulkoilu- tai
ruokailuaktiviteettien mahdollisuudesta, mistä koituu kaikenlaista
vipatusta, nuolentaa ja muuta hössäämistä. Ja eikä sitten
pakkotallenneta älykorttiinkaan mitään "ruutu pimeäksi nyt ja rekkujen
kanssa kahden tunnin lenkille" -toimintoa, kiitos.
torstai, 18. tammikuu 2007
Kommentit