Elma-täti ei pidä syksystä. Elma-tädin mukaan syksystä tykkäävät vain ansiotyössä käymättömät daijut tai rikkaat daijut. Tai pelkät daijut.

Syksy on super-survivor, joka ylpeästi panee hanttiin talven mukanaan tuomalle kuolemalle. Se on tuulen ja sateen draamaa, joka riehumisellaan haastaa kapinoimaan eikä taipumaan tappion edessä.

Kevät on uppiniskaista kalman kampitusta. Elämän työstämistä talven taljan alta, valolla esitetty vaatimus olla elossa. Draama on läsnä siinäkin.

Kesä ja talvi ovat itseensä tyytyväisiä pönöttäjiä. joilla ei ole muuta sanottavaa, kuin "katsokaa, miten kevät ja syksy saivat meidät aikaiseksi".

Siitäkin huolimatta, että tänäiseenkin myrskynpoikaseen on työnnyttävä neljän sadetta vihaavan ja siksi kynsillään vastahakoisesti laahustavan mäyräkoiran kanssa jopa umpipimeässäkin, syksyä ei voita mikään.

Paitsi kevät.