Laitoin menemään liittymisen sukututkimuspoppooseen. En siksi, että sukunsa penkominen on jotenkin trendikäs seniorikansalaisten harrastus. En siksikään, että haluaisin löytää suvustani konnia tai sankareita. Jos jotain vastaan tulee, niin ehkä noitina poltettuja.

Vaan siksi, että isälläni oli tapana kertoa kaskunomaisesti omasta osallisuudestaan yhteen Suomen historian traumaattisista vaiheista. Kun isäni oli syntynyt 1893, niin traumaa riittää. Mutta oliko juttu totta vai samaa satsia kuin vakavalla naamalla kerrotut sepitelmät siitä, kuinka isä edellisessä elämässään oli pertuskamiehenä Bastiljissa heinäkuussa vuonna 1789.

Ja kun isäni kuskasi perheensä Ruotsi-Suomen armeijan jalanjäljissä 30-vuotisen sodan taistelupaikoille, hän tuli hakkapeliittojen asemia selittäessään puolihuolimattomasti lohkaisseeksi, että "näiltä seuduilta ne sinunkin juuresi ovat". Mokoma heitto on kiusannut minua 50 vuotta.

Jos vaikka saisi selvää.