Supersohvaperunalla on esittää kokomoinen liuta vaatimuksia viihdyttämislaitteilleen. Pitkäaikaisen kulutuskokemuksen perusteella yksi edellytys on ylitse muiden: jos vekottimen hallitsemiskapineessa on kuminäppäimet, älä osta sitä. 

En siis koskaan enää ikinä / aldrig / never osta telkkaria, digiboksia, kotiteatteria, DVD-laitetta tai ylipäänsä mitään viihdekapinetta, jonka kaukosäätimessä on kuminäppäimet. Ennen pitkää kumiset namiskukkelit kuluvat sellaisiksi, että niillä laitteen ohjaaminen syö sielua, nostattaa verenpainetta ja saa kielen niin myrkylliseksi, että vahinkopuraisu voi tappaa. Viihdy nyt sitten siinä.

Niinpä ennemmin tai myöhemmin supersohvaperuna siirtyy ns. yleiskaukosäätimiin, joissa on kunnon näppäimet ja joilla voi komennella vaihtelevalla menestyksellä useampaa eri vekotinta. Yleiskapuloissa on vallalla sama trendi kuin muussakin elektroniikassa: kehitys kehittyy – ja supersohvaperunan on saatava aina se uusin malli.

Jees, minulla on taas uusi yleiskake. Seuraa nimen ja linkin verran tekstimainontaa: Logitech Harmony Ultimate. Loppu on useamman viikon kokemusperäistä kuluttajavalistusta. 

Sanon heti kättelyssä: pitää olla Nörtti isolla ännällä ja kuulua sukuun, joka ei säästä. Jos et koskaan oppinut ajastamaan VHS-nauhuriasi, älä lue eteenpäin. Jos osasit, mutta pidät 270 euron hintaa älyttömänä, koska sillä saisi jo pieniruutuisen led-telkkarin (jonka kapulassa on kuminäppäimet), voit myös lopettaa lukemisen just nyt. 

LHU poikkeaa valmistajansa aiemmista malleista siinä, että systeemiin kuuluu laturin lisäksi keskitin eli hub ja kaksi IR-minimuunninta. Ne ovat tarpeen, jos ohjattavat laitteet ovat kaapissa oven takana. Muutamassa edellisessä saman valmistajan kakessani oli kuminäppäimet. Tässä ne ovat kovaa kamaa, tuntuma on hyvä ja vaste täsmällinen. 

LHU otetaan käyttöön internetissä. Tökitään USB-piuhalla kiinni tietsikkaan ja sitten mennään valmistajan palvelukeskukseen kertomaan, minkämerkkisiä ja -mallisia vekottimia kakella aiotaan ohjata. Telkkarin, radion ja kaikenlaisten virittimien ja tallentimien lisäksi kapulalla voi ohjata pelikonsoleita ja Philipsin HUE-lamppuja, ja älykännykkänsä voi valmistajan applikaatiolla muuntaa kaukosäätimeksi. Laitteen mukana tuleva käyttöohje on vain opas siihen, miten systeemin eri osaset liitetään. Täydellisempi opas löytyy... juuri niin: internetistä. EIkä sekään kerro, kuinka usein kapine on laitettava laturiin. Aika usein.

Varaudu siihen, että palvelukeskus ei tottele kaikkia nettiselaimia ja englantia on hyvä osata. Löytyy sieltä suomen kieltäkin, mutta en ole asiaan paremmin perehtynyt, koska kokemuksesta olen oppinut, että usein suomi on näissä jutuissa vaikeaselkoisempaa kuin english. Palvelukeskus tuntee tuhansia ja taas tuhansia laitemerkkejä ja -malleja, mutta kompastui 16-tuumaiseen Finluxin led-telkkariini. Ainakaan vielä en ole saanut sitä liitettyä hallintakokonaisuuteen.

Valmistajan kapulalogiikka on jo pitkään ollut se, että kapineella voi ohjata joko laitetta (device) tai toimintoa (activity) ja risteillä niiden välillä, jos tarve vaatii. Ja vaatiihan se, sillä toimintoja ei välttämättä saa sataprosenttisiksi. Omiin tarpeisiin sovitettaessa on eduksi, jos tietsikka ja ohjattavat vimpaimet ovat samassa tilassa, sillä homma toimii pitkälti yrityksen ja erehdyksen kautta. Ja Nörtillähän on aina tarve viritellä vähän lisää ja sitten vielä vähän lisää.

Fyysisesti säädin on muotoiltu käteen istuvaksi, peräpää on raskaampi puolipallo, joka asettuu tasapainoisesti kämmenelle. Pienempikätinenkin ulottuu sujuvasti peukalollaan alaosan nappuloihin, mutta yläosan tallenteita hallinnoiviin näppäimiin tarvitaankin sitten useimmiten toista kättä. Jos ei muuten niin varmuuden vuoksi, sillä kaken keskiosaan on istutettu kosketusnäyttö, jossa voi hyödyntää myös eleitä eli napautuksia ja lääppimisiä. Vahinkohipaisuja sattuu harmillisen usein ja tietenkin syntyy aivan vääriä komentoja tyystin väärällä hetkellä. Muuten kosketusnäyttö toimii erinomaisesti ja antaa värisevän vasteen siitä, että käsky on annettu.

Kosketusnäyttöön voi ohjelmoida sellaisia komentoja, joita fyysisissä näppäimissä ei ole. Tarjolla on mm. mahdollisuus suosikkikanavien listaamiseen mutta vain yhdelle laitteelle. Jos normaalin tv-kanavatarjonnan lisäksi on esim. digiboksille liittänyt maksukanavia, kannattaa suosikkilistat ohjelmoida digiboksin katselutoimintoon. 

Aiemmin mainitusta linkistä löytyvä valmistajan sivu kuvineen selvittänee laitteen olemusta tarkemmin. Se ei kuitenkaan paljasta, miksi juuri minulle tämä vekotin on se, josta en ainakaan juuri nyt suostu suurin surminkaan luopumaan: se komentaa koko kämpässä. Kas kun supersohvaperunalla on olohuoneessaan IPTV-boksi, jonka tarjonnan olen jo pitkään toivonut näkyvän myös moottorisänkyni vieressä olevassa unijukkatelkkarissa. Se olisi ollut mahdollista vain hankkimalla toinen IPTV-boksi tileinen ja tilauksineen. Mutta nyt: muutamilla kympeillä boksin ahterin ainoaan HDMI-reikään liitettiin HDMI-splitteri ja 10 metriä laadukasta HDMI-piuhaa unijukkatelkkarin takamukseen.

LHU hoitaa loput. Seinän läpi.