Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on huolissaan, kun kaapelikanavien katsojilla ei ole oikein digi-intoa. Ovat myös huolissaan vanhuksien ja köyhien kyvystä hankkia digisovittimia – huolen vilpittömyysaste on suorassa suhteessa vaalipäivän likeisyyteen. Valiokunta patistaisi Yleisradiota tietoiskuilemaan digistä nykyistä enemmän, kun eivät kuulemma Simot ja Sulevit oikein piisaa.

Tässä valiokuntapelleille hieman arkitodellisuutta:

Jos en olisi vekotinpöljä enkä tv:n orja, niin ei minullakaan olisi kaapelini jatkeena vielä digiboksia. Rauhassa istuisin ja odottaisin H-hetkeä ja boksien jättialea kaipaamatta hetkeäkään Urheilukanavan kolmannen divisioonan naisten ringette-otteluita, Yleteeman koulu-tv-lähetyksiä ja Nelonen Plussan mobiilipelejä.

Digimainokset enemmästä ohjelmasta ja useammista kanavista ovat höpöhöpöä. Jos tarjonta ei kiinnosta niin on aivan sama onko kanavia 4 vai 40. Boksien kehittyminenkin jatkuu viikko viikolta, joten miksi ostaisin vanhentunutta tekniikkaa tänään, jos voin saada ajankohtaan nähden paremmin toimivaa ja Ylen paskaan tekstitysjärjestelmään kykenevää kamaa elokuussa.

Jos asuisin pikkutaajaman kylänraitin varrella, niin kiroaisin kuin turkkilainen tätä digihössötystä. Vaikka harava olisi huollettu ja digiboksi paikallaan, niin tämä lupailtu kuvanlaadun parannus tarkoittaa pikselimössöä tai pimeätä ruutua heti, kun pappamopo huristaa talon ohi. Vaikka digiboksin saisit muutamalla kympillä tai mämmituokkosen kylkiäisenä, niin ei se vielä mihinkään riitä. Sopii siis ollakin mummonmökkiläisten digikyvystä huolissaan, sillä antenniurakat eivät  kovin halpoja ole.

Sen sijaan, että valiokunta hoputtaa Yleä tekemään lisää digitietoiskuja, se voisi säätää uhkasakkoa, jalkapuuta ja  julkista häpeää  niille taloyhtiöille,  jotka eivät ole tehneet vielä elettekään digiasioiden hyväksi. Jos talossa näkyy neljä kanavaa ja nekin huonosti, niin  turha siinä on boksiostoksille asukkaita patistaa, kun ei sovittimella kuitenkaan mitään näkyisi. Vuosi sitten Isännöintiliiton kartoituksen mukaan tällaisia leväperäisiä yhtiöitä oli 15 % yhteisantennitaloista. Se on aika monta huushollia, joita lisätyt digitietoiskut vain lähinnä ituttaisivat.