Kauhukvartetti teki rokotusreissun. Ja kauhun tunteita se sitten kosolti aiheuttikin.
Kun porukalla lähdetään, varaan henkilääkäriltä päivän viimeisen ajan.
Sillä tavalla säästyn kvartetin touhuamisen aiheuttamalta
nolostumiselta muiden potilaiden silmissä – niin myönteisen innoissaan
ne visiitistä ovat. Kälätystä riittää ja häntien heilutuksesta ei tule
loppua.
Tuoreessa muistissa on vielä kvartetin kantaäidin
yhdistelmärokotus parvoa, penikkatautia ym. vastaan. Tunteja ehti
kulua, kun muori, 13 vee, alkoi yht'kkiä näyttää päästään enempi
perunapellolta kuin mäyräkoiralta. Kyytabletin puolikkaasta touhu
tokeni aivan kuten silloin, kun Moppe, kvartettini vanhin nuorna miesnä
näytti miljoonan itikan puremalta pahkurapäältä.
Eivät ne turhaan kehota odottelemaan klinikalla vartin verran
rokotusreaktioiden varalta. Kolmas koira oli tuskin ehditty rokottaa,
kun ruljanssin aloittanut Nuudeli-rouva ryhtyi kihnuttamaan kalloaan
odotushuoneen mattoon ja naamavärkki alkoi muistuttaa sharpein ja
spanielin sekoitusta. Siltä seisomalta kyytabletin puolikas kurkkuun,
ja kun "enpäs niele poskeen piilotan"-näytös oli saatu loppuun, Moppe
paljasti, mitä 9-vuotiaalle veteraanille oli viisi tuntia aiemmin
syötetty.
Ukkoraasu kiidätettiin hoitohuoneeseen
kortisonipiikille. Sen vaikutusta odotellessa Mopen katse pysähtyi,
tietoisuus maailmasta alkoi kadota ja jalat pettivät alta. Tippapiikki
biedermeierkäpälään, elvytyspakkaus hollille ja sitten odottamaan.
Tuskastuttavan hitaasti ilme palasi silmiin ja pää nousi hoitopöydästä.
Vihdoin viimein kuoma nousi jaloilleen ja lopulta seisominen oli niin
vakaata, että Moppe kykeni kävelemään ulos omin tassuin.
Mikään syötävä ei kelpaa, vesi vain. Tyhjässä vatsassa vellova vesi
taas saa hapot sekaisin, ja niinpä muuten niin rautavatsainen
koiraparka on oksennellut pitkin iltaa – minkä se kokee
häpeälliseksi, mikä taas saa sen tuntemaan itsensä entistä
surkeammaksi, mikä taas... Vessalenkilläkin muuten niin hypervalpas
tapaus jätti mörköjen haukkumisen akkojen hommaksi, eivätkä
äänijänteitään likeisessä koirapuistossa ulkoiluttavat lajitoverit
kiinnosta pätkääkään.
Sharpei-spanieli on jo palautunut
mäyräkoiraksi, mutta Mopella on vielä 7 tuntia myöhemmin todella huono
olo. Tänä yönä meillä ei nukuta.
keskiviikko, 9. elokuu 2006
Kommentit