Viisujen ensimmäinen semifinaali on nyt sitten käyty. Suomi, Kreikka, Romania, Israel, Bosnia-Hertsegovina, Azerbaidzan, Norja, Puola, Armenia ja Venäjä on asianmukaisesti lähetetty finaaliin ihmettelemään, mitä heillä mahtaa olla siellä tekemistä. Kaikella kunnioituksella jatkoon päässeitä kohtaan, mutta totuus on, että toisessa semifinaalissa on paljon useampia kärkikandidaatteja eikä sovi unohtaa finaalipaikastaan varmojen neljän suuren sekä Serbian panosta.

Ensimmäisen semin putoajista en kaipaa ketään, ja pärjääjistä ihmettelen Puolan ja Israelin läpimenoa. Kaikki kunnia Teräsbetonille, mutta finaalipaikka ei välttämättä ole miesten ratsastuksen hyvyyttä vaan muun porukan huonoutta.

Logista havaitsin, että tänne on tupsahdettu hakusanoilla Malin Slotte. Kysehän on HBL:n toimittajasta, jonka osuvia viisuluonnehdintoja referoin pari kevättä sitten. Malinilla on oma blogi på svenska, ja kävin siellä toteamassa sanailijan yllättyneen Suomen finaalipaikasta. Havainnoista bongasin Viron kohdalta ytimekkään "Håhhhhåjajjja", ja Belgian edustajan vaatetus on Malinin mielestä saanut vaikutteita Obelixin housuista. Andorran estradiasut kuvataan bordellin ja avaruuspuvun kohtaamiseksi. Siinä oikeastaan kaikki nokkeluus, mikä osaltaan ilmentää ekan semin pliisua kokonaisvaikutelmaa.

Jaa että olen kitkerä. Jup, mutta osaltaan se johtuu flunssan alusta ja osaltaan siitä, että yksi puhelinmyyjä pääsi eilen iltapäivällä kiukustuttamaan minut perin pohjin. Kohteliaasti selitti, kuinka olen aikakausilehtien asiakasrekisterin arvonnassa osunut voittajaksi. Ihan kuulkaa valitsemani aikakausilehti vuodeksi ja maksuttomasti – kunhan ensin maksan yhden täysihintaisen vuosikerran. Pitäisi hälyttää kuluttajansuojaviskaali puuttumaan asiaan, vaan ei jaksa kun on kurkku kipeä.