Kuvitteellinen ystävämme Viena Veskaluoma-Närästääkö, 78,
kamppaili kevään korvilla taloyhtiönsä isännöitsijän
digitietämättömyyden kanssa, mistä kerroin parikin digitalisoitua satua.
Kevään käännyttyä kesäksi isännöitsijä tuli ilmiselvästi järkiinsä ja
asukkaille kerrottiin, että kaapeliin nyt sitten mennään. Toissapäivänä
käänsivät vipuja, ja kanavahakuoperaation jälkeen Viena sai
ihailtavakseen subteeveetä, eurosportia ja musiikkiteeveetä ynnä
ulkomaisia uutiskanavia.
Mistä innostuneena Viena tarttui töpäkästi puhelimeensa, soitti
kaapeliyhtiöön ja tilasi tallentavan digiboksin, jonka fillarilähetti
puuskutti hänelle päivää myöhemmin. Eipä aikaakaan, kun paikalle
pelmahti myös kahden naisen vapaaehtoinen digipartio tulokasta
asentamaan.
Kytkennän taktisissa ratkaisuissa VHS:lle oli parikin erilaista
mahdollisuutta. Viritetäänkö niin, että videonauhuria voi käyttää vain
nauhojen katseluun, vai suodaanko mahdollisuus tallentaa analogista
lähetystä kaapeliasiakkaille sallitun armonajan verran eli ensi
maaliskuun loppuun. Koska Vienan keittiöstä oli alkanut kuulua
muutosvastarintaan viittaavaa jupinaa, digipartio päätyi oman
turvallisuutensa vuoksi jälkimmäiseen taktiikkaan.
Onko taloyhtiönsä digirintaman etulinjassa taistellut pioneeri nyt
tyytyväinen? No ei. Kun mokoma boksi oli YLEn herrojen kotkotusten
vuoksi pakosta hankittava. Eikä vekotin tietenkään ole luotettava,
loppuillan suosikit eivät ehkä tulekaan sinne kovalevylle, varmuuden
vuoksi on ajastettava VHS. Eikä kellokaan näy, kun laite on päällä. Ja
kaukosäädinkin tuntuu limaiselta käteen ja itse boksi haisee
omituiselle.
Vielä emme siis voi sanoa, että Viena Veskaluoma-Närästääkö, 78, ja
digiboksinsa elävät elämänsä onnellisina loppuun saakka. Kunhan
tulisivat edes jotenkin toimeen keskenään.
perjantai, 10. elokuu 2007
Kommentit