Aion käyttää äänioikeuttani tänään. Huomenna, ennakkoäänestyksen
viimeisenä päivänä, voi tulla ruuhkaa ja varsinaisena vaalipäivänä voi
olla luonnonmullistuksia tai muuta menoa.
Äänestysnumeron kirjaamiseen saakka odotan jotakin ennusmerkkiä siitä,
kumpaan kahdesta puolueesta valintani lopulta kohdistuu. Itse
ehdokkaalla ei sitten ole d'Hondtin ansiosta niin hirveän paljon väliä.
Jees, siinäs näette: äänestän puoluetta, en ihmistä.
Kuluneiden viikkojen pudotuspelissä ihmisillä on kuitenkin ollut tärkeä
merkitys. Yksi poppoo ei saa ääntäni, koska niiden puheenjohtaja on
kloppi ja brittiläistä poliitikkoa lainatakseni kuin parfymoitu pieru.
Toisella porukalla on pyytämättä ja yllättäen pitkät perinteet toinen
toistaan kyseenalaisempien ketkujen hyysäämisessä. Ja kolmannessa on
liian kauan ollut tyylinä valita puheenjohtajaksi iso mies, hoivata
omiin uomiinsa jämähtäneitä vanhoja ajatuskuvioita ja jankuttaa
vaaleissa typeriä iskulauseita.
Tuossa menivät nipussa ne
kolme suurta, jotka käyvät pääministerivaaleja ja alkavat olla niin
kaukana pienten ihmisten arjesta, että ne voisi laittaa jollekin
ulkosaariston luodolle horisemaan omiaan. Tosipienet yhden asian
liikkeet taas jäävät pois laskuistani siksi, että niitä ei päästetä
edes porstuaan, kun muut jakavat sulle-mulle-hallituspaikkoja.
Jäljelle jäävät siis ne vaa'ankielipopulat, joilla nyt on yhteensä 46
paikkaa eduskunnassa. Karsitaan ne, jotka sotkevat politiikan ja
uskonnon, ynnä ne, jotka eivät tiedä mitä oikein ovat, kunhan ovat sitä
toisella kotimaisella.
Entten tentten...
maanantai, 12. maaliskuu 2007
Kommentit