1960-luvun alkaessa kaikilla piti olla James-farkut.

Paitsi minulla, koska snobimutsini mielestä siniset farkut olivat sakilaisten vaatekappale ja siten sopimattomia sivistyskodin kasvatille. Mankujankutus sai aikaiseksi ainoastaan sen kompromissin, että minulle suostuttiin ostamaan kaksi paria valkoisia farkkuja, jotka eivät olleet Jamekset vaan Väiskit.

Valkoinen oli valkoista tasan niin kauan, että innostuin mukaan peffikseen vastaleikatulla nurmikolla.

Jouduin odottamaan omia kesätienestejä vuoteen 1964, mutta ensimmäisestä palkasta ostin Jamekset. Klassisen siniset.

Tänään kävin housuostoksilla. Löysin Jamekset, klassisen siniset. Samaa kokoa kuin 47 vuotta sitten.