Sunnuntain strukturointi vei reserviläisen Digi Expoon. Eikä sieltä pois päässyt ilman kassillista esitteitä ja itselleni annettua joululahjaa.

Telkkari, kaksi digiboxia, dvd-kiintolevytallennin, VHS-dvd ja audioviritin... laskekaa itse, montako kaukosäädintä kansoittaa kahvipöytääni. Monta kertaa olen sortunut erilaisiin all-in-one-kakevirityksiin, jotka kuitenkaan eivät lupauksista huolimatta kata kaikkia säätimiäni eikä varsinkaan kaikkia niiden ominaisuuksia. Vain yksi on noista hankinnoista käytössä ja sekin vain siksi, että ikivanhan työpöytätelkkarini oma kake kuoli ennen itse töllötintä.

Jees, olen katsellut superkalliita media center -tyyppisiä ratkaisuja, jotka tuntuvat lentokoneen ohjaamoilta, kaatunevat Microsoftin onnettomiin virityksiin ja vievät vielä enemmän tilaa kahvipöydältä kuin lukuisat kaukosäätimet. Ei kiitos.

Mutta Kameleon8:lle pitikin sitten jo sanoa kyllä kiitos. Elektroluminenssinäyttöä aina kunkin laitteen tarpeen mukaan, kattava koodilistaus (mittarina käytin XSat-digiboksia, joka lienee aika lailla mennen talven lumia), käyttäjätuen puhelinnumero manuaalin etulehdellä ja lupaus vaikka vasiten minulle väsättävästä koodista, jos en muuten saa kapulaa toimimaan haluamallani tavalla.

Nyt kun olen hakenut koodit kaikille vimpaimille, on sanottava, että Kameleon pitää minkä lupaa. Eikä koodaaminen ollut edes vaikeata, ei edes muutaman erikoistoiminnon opettaminen.  Säädin on toki hieman isohko ja sen verran raskas, että sillä voisi vaikka jonkun kolkatakin. Toisaalta kiinteät suunnistusnäppäimet ovat ehkä turhan pieniä, kalvopinta tuntuu vielä vieraalle, eikä toisella laidallaan lojuvan säätimen design ainakaan toistaiseksi suunnattomasti viehätä. Mutta kaikki toimii, minkä pitääkin toimia, eikä kake ainakaan pienuuttaan huku sohvalle tai lehtien alle.

Ei pöllömpi joululahja.