Tuli junailtua tuhannen kilometrin verran. Reissulla oli tietty
luontoaiheinen koiramainen tarkoituksensa, joka täyttyi kiitettävästi, mutta siinä
sivussa tuli bongattua pari lintua.
Ensimmäinen
nousi junaan Tampereella. Se oli malliltaan amazonia-papukaija, joka
lentorajoitteisena kökötti emäntänsä olkapäällä tämän lastatessa
matkatavaroita (mm. useamman pienemmän linnun häkin) lemmikkiosastoon.
Ketterästi keekoileva veijari puhui sujuvasti papukaijaa, mutta huuteli väliin myös "haloo" ja "terrrve".
Konduktööri ehdotti tosikkomaisesti, että siivekkään ei ehkä pitäisi
tallustella penkkien selkänojilla, ettei se pelästyttäisi ohikulkevia
matkustajia. Ohikulkijoita ei ollut, koska lähes jokainen jäi sille
seisovilleen ihastelemaan vesseliä, ja kännykkäkamerat räpsyivät
ahkerasti.
Toinen lintu ei suoranaisesti tullut vastaan. Se asteli arvokkaan
harvakseen suolla ja oli katsottavissa vain kaukaa kunnioittavan
hiljaisuuden vallitessa. Elämäni ensimmäisen maan pinnalla
tarpovan kurjen ikuistamiseen ei valitettavasti kännykkäkameran
optiikka riittänyt.
maanantai, 21. toukokuu 2007
Kommentit