Pahantapaisten SenioriKansalaisten sääntömääräinen kesäretki suunnattiin Päijät-Hämeen halki Keski-Suomeen. Matkakohde oli valittu jo maaliskuussa koiranäyttelykalenterin mukaan, jotta ååkaamiselle olisi hyväksyttävä tekosyy.

Koska PSK:n logistiikkapalvelut on olosuhteiden pakosta ulkoistettu, mukaan otettiin Harjoittelija (H), jolla on vielä ihan liian hyvät tavat ja ikää tuskin nimeksi. Harjoittelijan tehtävänä oli ruokapalkalla ajaa ajoneuvoa (Citroën CV3, tuttavallisesti Pallero), pystyttää rantateltta ja ottaa valokuvia. Ynnä roudata tavaroita kuten sitä rantatelttaa (Lidl, 10 euroa) sekä retkijakkaraa, jolla kukaan ei istunut, teetä sisältäviä termoskannuja, joita kukaan ei tyhjentänyt, kahvitermaria, joka tyhjeni, eväsleipiä (Sinuhe-leipomon Neppareita, välissä graavilohta, Stockan herkun grilliporsasta ja åålantilaista Kastelholmaa), jotka loppuivat vasta Juniorimman Seniorin (JS) kotona 15 tuntia myöhemmin.

Hieman jälkeen aamukuuden Seniorimpi Seniori (SS) asettui Palleron takapenkille koirinensa (näyttelyrekku eli matkan Tekosyy plus äitinsä eli Hupilainen) tehtävänään muistella, mitä kaikkea oli unohtunut ottaa mukaan. Pahimmaksi mokaksi pöytäkirjaan merkittiin maaliskuussa suunniteltujen hikinauhojen jääminen kotiin. SS korjasi puutteen valmistamalla  tyylikkään hilkan vihreästä koirankakkapussista.

Pelkääjän paikalla JS tarjoili H:lle kahvia ja eväsleipiä sekä poikkesi SS:n printtaamista ajo-ohjeista ja osoitteli suvi-Suomen maisemallisia tyylikkyyksiä kuten vesistöjä ja honkia. Ynnä asetteli selkäruotoaan nuljahtelemattomiin asentoihin, jotta kykenisi myöhemmin aamulla ohjaamaan Tekosyytä tulokselliseen mäyräkoiraimitaatioon. Tuloksellisuuden eli mahdollisen sertifikaatin saannin palkkioksi SS merkkautti pöytäkirjaan lupauksen tuhota H:n dieetti ja pistouvata kaikille rasvaiset porsaankyljykset.

Täysin suunnitellussa aikataulussa Pallero lipui avonaisin ikkunoin keltaisiin huomioliiveihin sonnustautuneiden keski-ikäisten ja sitä vanhempien miesten kunniakujaa ("nättejä miehejä", ihasteli JS mutta vaiennettiin) showpaikan parkkiin. Varttia myöhemmin H oli pystyttänyt leirin ja asettunut rantatelttaan a) vetelehtimään ja b) lällyttämään Hupilaista. Kaksi tuntia myöhemmin koirat olivat H:n tapoja heikentävällä myötävaikutuksella tajunneet, että retkellä ei kotikuri päde eli haukkuivat kerran, haukkasivat H:n tarjoamana SS:n eväspiirakoita ja norkoilivat naapurikoiran karkkipussilla.

Tekosyy kävi heittämässä keikan kehässä, palkittiin sertifikaatilla ja rangaistiin rotunsa parhaana, mikä merkitsi viiden tunnin pidennystä retkeen ja niitä rasvaisia possuja. Ne päätettiin käydä nauttimassa näyttelyä sponsoroineen paikallisen ravintolan terassilla noutopöydästä noukittuna ja kermasinappikastikkeella maustettuina. Kylmä kalja kävi PSK:n täysjäsenien mielessä useampaankin kertaan, mutta solidaarisuudesta kuski-H:ta kohtaan tyydyttiin useampaan lasilliseen maistuvaista jäävettä.

Terassiparasollien alta poistuttiin useampia tunteja myöhemmin eksymään paikkakunnan kaduille, mistä viimein päädyttiin takaisin näyttelypaikalle. SS ja H jäivät likeisen jäähallin viileyteen lällyttämään Hupilaista ja keskustelemaan mm. suolistokaasuista, kun taas JS lähti Tekosyyn kanssa sijoittumaan mäyräkoirien ryhmäkehään.

Paluumatka oli aamun ååkausta hiljaisempi, koskapa kaikki tuuletusventtiilit suhisivat täysillä ja H kielsi JS:ia laulamasta. Tähtiniemen sillan kupeesta hankittiin seurueelle tötteröt ( 2 x mansikkia, 1 x vanhanaikaista vaniljaa), mikä kruunasi menestyksellisen suviturneen erittäin tyylikkäästi.

"Most satisfactory", sanoisi Nero Wolfe.