Sattuneesta syystä olen tänään lähetellyt muutaman kympin summia Viroon ja Latviaan. Verkkopankissa asia hoitui IBAN- ja SWIFT-tunnuksilla muutamassa minuutissa. Teknistä kehitystä ihasteltuani piti oikein varta vasten miettiä, miten vastaava toimitus ennen sujuikaan.

Piti mennä henkilökohtaisesti pankkiin, jonottaa ja taas jonottaa. Sitten täytettiin lippua ja lappua pankille, Suomen pankille, varmaan verottajalle, poliisille ja pirun isoäidillekin ynnä maksettiin toimitus- ja palvelumaksuina kohtuuton määrä Suomen valuuttaa suhteessa lähetettyyn rahasummaan.

Jaa miksikö minä heittelin pikkusummia ympäri Baltiaa? Saadakseni jälkipalveluskoira Maijalle pari diplomia, joita en jaksa raamittaa ja unohdan pöytälaatikkoon, sekä pari ruusuketta, jotka jäävät keräämään pölyä jonnekin kirjahyllyyn. Tässä on suku, joka ei säästä, sano.