Suhtaudun jokseenkin neutraalisti siihen, että koiraa kohdellaan lellitellen vauvan korvikkeena. Rajan neutraaliudelleni vedän kuitenkin siihen, jos vauvasta kasvaa kurin puutteessa täysi huligaani.

Suhtaudun jokseenkin alistuneesti siihen sekamelskaan, että pykälissä koira on milloin esine, milloin suojeltava eläin. Odotan kärsivällisesti, että lainsäätäjät tulevat tolkkuihinsa.

Mutta silloin vimmastun, kun koirasta tehdään väline. Pennuntekoväline. Koirapolitikoinnin väline. Oman egon korostusväline.

Koirapolitiikalla ja -politikoinnilla on milloin minkäkinlaisia tavoitteita. Niihin en sinänsä ota kantaa vaan keskustelussa käytettyihin argumentteihin, joissa koira on vain väline.

Tässä taannoin kerättiin noin 4000 nimeä adressiin Kennelliiton jalostusstrategiaa vastaan. Tai ei itse strategiaa vaan sen toteuttamiseksi kaavailtuja toimenpiteitä vastaan. Adressissa oltiin mm. pöyristyneitä siitä, miten suomalaiset terveysvaatimukset estävät kymppitonnilla ulkomailta tuodun koiran jalostuskäytön. Olisi kuulemma aivan kamalaa, jos terveydelliseltä perimältään kyseenalainen koira ei saisi lapsia laittaa. 

Samasta sylttytehtaasta on nyt lähdetty mesoamaan koirakaupan sopimusehdoista. Mikä on kohtuullista ostajan kannalta, onkin nyt kohtuutonta myyjän eli koirankasvattajan kannalta. Keskiössä on koiran sijoittaminen eli koiran omistusoikeuden siirtyminen haltijalleen vasta sitten, kun se on tuottanut kasvattajalleen yhden pentueen. Yksi pentue on Kennelliiton näkemys kohtuullisuudesta, mikä sylttytehtaan mielestä on kohtuutonta.

En ota kantaa itse asiaan, mutta tällainen argumentti saa minut etsimään kättä pitempää:

"Sanotaanpa, että ulkomailta tuodaan kolmevuotias narttu, jolla on tällä mantereella paljon annettavaa jalostuksellisesti. Pelkkään tuontiin hurahtaa kevyesti neljä, viisikin tuhatta euroa. Lisää euroja sekä rutkasti aikaa kuluu myös täkäläisiin terveystutkimuksiin ja näyttelytuloksiin, jotka tulevalle emäkoiralle halutaan hankkia. Käsi sydämelle kasvattajakollegat: kuka on valmis luopumaan nartun jalostusoikeudesta yhden pentueen jälkeen tai heti sen täytettyä neljä vuotta?"

Koira, elävä olento, on tuossa kappaleessa tyystin unohtunut. Sen sijaan on vain hirveästi rahaa, aikaa ja jalostusoikeutta. 

Ei tarvitse ihmetellä, miksi rotukoirien kasvatukseen suhtaudutaan kriittisesti ja pitkin nenänvartta mulkoillen.