[Disclaimer: seuraavaa tekstiä ei ole tarkoitettu niille, jotka kieltäytyvät syömästä mitään sellaista, mikä on ollut jonkin eläimen suussa.]

Jees, olen sitä mitä syön. Porsaan kielestä tuli aivan sikamaisen hyvää. Näin sen tein.

Tarvitaan
  • sipulia
  • iso porkkana
  • porsaankieliä syöjien ruokahalun mukaan
  • vähän vehnäjauhoja
  • ehkä ihan vähän sinappia
  • suolaa ja mustapippuria ja muita mausteita mielitekojen mukaan
Aseistaudutaan kokkiveistellä ja pilkotaan sipuli ja porkkana. Nakataan hyppysellinen rasvaa wokkipannuun ja pilkkeet perään. Kun ne ovat lillineet lämmössä sen verran, etteivät ole ruskistuneet, lisätään vettä (yhteen isoon possunkieleen käytin litran), suolaa ja rouhittua mustapippuria. Odotetaan, että vesi kiehuu ja nakataan kieli keitokseen.

Ja sitten odotetaan, että kieli muhii kohtuulämmöllä kannen alla kypsäksi. Lehmän kielestä kypsyyden tietää, kun se valkoinen makunystyräinen kelmu irtoaa lähes itsekseen, mutta possunkielestä pitää arvailla. Omaa herkkuani kypsytin parisen tuntia. Liian pehmeäksikään ei saisi päästää.

Kun ollaan sillä hilkulla, että syömään voisi ruveta, laitetaan nokare rasvaa kattilaan. Kun se on lievällä lämmöllä sulanut, lisätään vehnäjauhoja ja sotketaan rasvan kanssa notkeaksi tahnaksi. Lisätään vähitellen ja koko ajan sekoittaen kielen keitinlientä niin paljon kuin kastiketta kuvittelee tarvitsevansa. Annetaan kevyesti kiehahtaa ja terästetään tarvittaessa pikkunokareella sinappia.

Oman possuni nautin keitettyjen perunoiden ja herneiden kera, joiden seuraksi lapioin keitinliemestä sipulia ja porkkanaa. Ja taas on ähky.