Laivan aikataulun mukaiseen perilletuloon on 30-45 minuuttia aikaa, mutta kiulun poistumisaula on jo tupaten täynnä jonottajia monen sortin vetokärryineen. Miksi ihmeessä?

Miksi Helsingin rautatieasemalle - siis pääteasemalle - matkaavissa kaukojunissa ulko-ovilla jonottaa nyytteineen ja nyssyköineen puoli tusinaa kärsimätöntä jo heti kohta Tikkurilan jälkeen? Pasilassa poispyrkivien kiusaksiko? 

Helsingin Länsisatama on älytön umpiperä ja täpötäyden laivan saapuessa niin ruuhkainen, että busseja 15 A näkee yhdellä vilkaisulla kolme kappaletta: yhden pysäkillä ja kaksi ryömimässä kohti pysäkkiä. Miksi siihen ensimmäiseen onnikkaan pitää yrittää mahtua kaljakuormineen seisomapaikalle hikoilemaan, kun dösä ei todellakaan ole päivän vihoviimeinen, vaan se ensimmäinen, joka pahimman mahdollisen ruuhkan vuoksi käyttää 30 minuuttia 300 metrin matkaan. Sen perästä tuleville ryysis onkin jo sitten liki ohi.

Miksi ovista kulkijat eivät voi jo ennen uksen avaamista päättää, kääntyvätkö oikealle vai vasemmalle sen sijaan että jäävät aukosta päästyään arpomaan suuntaa ja tukkimaan tien takanatulevilta?

Metron käyttöön opastettiin silloin anno dazumal kun kulkuneuvo tuli käyttöön. Pitääkö odottaa siiheksi, että espoolaiset tulevat metron käyttäjiksi vai voisiko niitä metrovaunujen uutis/mainoshärveleitä käyttää neuvontaan? Ja voisivatko tapakasvattajat laatia havainnollisen oppaan tottumattomille sunnuntaimatkustajille, joille muut kulkuneuvot kuin oma auto ovat ilmeisesti yhtä ihmeellisiä kuin rautatie Matille ja Liisalle aikoinaan.