Ensimmäiset vuorokaudet Mister Maccosen kanssa ovat olleet enempi projektin suoritusta ja vähempi syvempää tutkailua. Moniin Leopard-käyttiksen ominaisuuksiin olen päättänyt syventyä vasta kiireiden loputtua. Kokemukseni ovat siis pinnallisia ja sellaisina ainakin toistaiseksi positiivisia. Kehtaisiko tätä kuherruskuukaudeksi sanoa.

Pienikätisenä arvostan, että Apple on saanut aikaiseksi juuri minulle sopivan näppäimistön. Ei klonksu eikä sitä siis het'oikoseltaan tarvitse korvata MacAllyn tuotteilla. Sama pienikätisyys tykkäsi Applen ensimmäisestä sämpylähiirestä mutta inhosi sen napittomuutta. Uudessa sämpylässä on nappeja enemmän, mutta erityisplussat annan finnin kokoiselle rullauspallolle.

Kehun itseäni siitä, että maltoin sijoittaa uuteen Office-pakettiin. Silläkin puolella tarvitsen aikaa ohjelmien sovittamiseen omiin erityistarpeisiini, mutta kaikki se mikä ennenkin toimi, toimii nyt paremmin ja nopeammin. Teemoittelut sun muut hienoudet saavat siis vielä odottaa.

Kuhertelun lomassa toivon, että työpöydän nurkalla nököttävä matkatelevisio ymmärtäisi päättää päivänsä. Korvaaja on jo tiedossa: Mister Maccoselle telkkaripalikka USB-porttiin.